Lohjalla on pyöräilty 2000-luvulla miljoonan markan edestä
Ihan kirjaimellisesti. Ajatus pehmoleluista, peleistä, televisioista, monitoreista, tutkimuspöydistä, sängyistä, pelastuslakanoista tai kipupumpuista tuottaa hyvää mieltä niin pyöräilytapahtuma Kakkosnelosen järjestäjille kuin sairaaloissa Lohjalla ja Helsingissä.
12 vuoden aikana tapahtuman osallistumismaksuina kerätty 175 000 euroa ei ole sairaalamaailmassakaan pikkusumma. Torstaina tehty lahjoitus Helsingin lasten ja nuorten sairaalan infektio-osastolle pitää sisällään syöttöpunnitusvaakoja, tippatelineitä sekä tv-pelejä. Lohjan sairaala saa osuutensa eli puolet toukokuussa järjestetyn Lohja24 -tapahtuman tuotosta marraskuussa.
Rahaa ei sairaaloille tilitetä, vaan lahjoitettavat tavarat on hankittu sairaalan toiveiden mukaisesti.
– Lohjan sairaalalle hankimme kerran jopa kopiokoneen rikkoutuneen tilalle, sillä kopioiden haku toiselta osastolta työllisti aivan turhaan yhden hoitajan, MTB Lohjan aktiivi Kimmo Liljander muistelee.
Alkujaan 1990-luvun loppupuolella omalla sakilla järjestetystä yöllisestä maastopyöräilytapahtumasta kehkeytyi muutamassa vuodessa satojen pyöräilyn ystävien vuotuinen tapahtuma. Toukokuussa järjestetty 12. kerta jäänee tapahtumaa luotsanneiden lohjalaisten taholta viimeiseksi.
– Harrastajaporukalla ei ole tarkoitus rekisteröityä yhdistykseksi.
Tätä EU edellyttää, jotta saisimme keräysluvan, Kimmo Liljander ja Seija Länsimäki vahvistavat.
Se, että tavoite hyväntekeväisyyteen kerätystä vanhasta miljoonasta todella täyttyisi, varmistettiin keväällä, kun Länsi-Uusimaa -lehti järjesti paikkakunnan rahoituslaitoksille haastekampanjan. Kahdeksasta Lohjalla toimivasta pankista viisi otti 500 euron haasteen vastaan.
– En empinyt hetkeäkään, toteaa Lohjan Sampopankin pankinjohtaja Tuomo Paaso, joka oli paikalla luovuttamassa lahjoitusta.
Koko perheen pyöräilytapahtuman tuotto jaetaan puoliksi Lohjan ja Hus:n lasten ja nuorten sairaalan kesken. – Kaikki mahdollinen on kerjätty ilmaiseksi yrityksiltä, joten joka penni on näiden vuosien aikana laitettu lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen, Liljander muistuttaa.
– Vain tapahtuman äänentoistolaitteista olemme joutuneet maksamaan vuokraa.
Yhdessä potilaiden oloa ja eloa on kohennettu kiertävän posetiivari Markku Savijärven kanssa, joka hänkin on yksityishenkilönä kerännyt ja lahjoittanut parinkymmenen vuoden aikana Helsingin Lasten ja nuorten sairaalle vajaat puoli miljoonaa euroa. Keräysluvan haltijana Savijärvi on toiminut yhdyshenkilönä Hus:iin myös silloin kun MTB:n lahjoitusvaroille on etsitty akuuteinta käyttötarkoitusta.
– Olemme kyselleet mitä osastoilla tarvittaisiin ja millaiset asiat toisivat tänne iloa ja helpotusta arkeen, sekä hoitavan henkilökunnan työhön. On tärkeää, että hoitajat voivat keskittyä hoitamiseen ja koneet ovat teknisesti apuna, Savijärvi sanoo.
MTB:n väen mukaan näin jälkikäteen ajatellen on hiukan harmillista, ettei Lohjalla tapahtuman markkina-arvoa osattu vuosien aikana paremmin hyödyntää.
– Nyt kun tapahtumaa ei enää aiota järjestää, ovat jopa olleet vähän huolissaan että mikä tai kuka sen harjun alueen sitten siivoaa, kun emme ole siellä enää haravoimassa ja tasaamassa polkuja muidenkin käyttäjien jäljiltä, Liljander naurahtaa.
